Huivien suunnittelu

Tiedonhankinta

Kerään malleja, värimaailmoja ja aineistoja internetistä, kuulopuheina, luonnosta ja Inarin mummoilta. Parhaat väri- ja raitavinkit olen saanut käsityökerhon kautta muilta inarilaisilta kutojilta.

Ensimmäisen lapinhuivini (taustakuvan punainen) kudoin 30 vuotta sitten aloittaessani artesaaniopinnot Inarissa. Tällöin keskityttiin enemmän lankalukujen laskentaan kuin väreihin, mutta tuo malli on edelleen valikoimissani pienenä ja isona huivina.

Voin poimia värimalleja televisionkin kautta, esimerkiksi aikanaan da Vinci –koodin elokuvasarjassa loppuosassa näyttäytyi upea villashaali, jonka ruutumallilla kudoin huivisarjan.

Materiaalit

Pyrin pitäytymään kotimaisissa tai kotimaista työtä olevissa lankamerkeissä.
Erilaisten lankojen yhteistyö huiviloimessa ei aina onnistu, joten lankojen vahvuudella, joustolla ja materiaalilla on suuri merkitys lopputulokselle.

Käytän tarvittaessa tehostevärinä myös muiden valmistajien silkkisekoite- ja keinokuitulankoja (liukuvärjätyt tai kimallelangat), nämä langat muodostavat aina huivista hyvin marginaalisen osan.

Kulttuuriosaaminen ja -historia

Kunnioitan perinteisiä värejä ja haluan tehdä ”oikeanlaisia” huiveja. Tässä suurena apuna ovat olleet inarilaiset ystäväni.

Olen lukenut paljon kirjallisuutta liittyen saamelaisten perinteisiin ja käsityöhön, mutta minua kiehtoo myös valtavasti Petsamon alueen käsityöperinteet ja oman kotiseutuni Kainuun käsityön perinteet.

Kun tulin aikanaan Inariin kouluun, meitä opetti historiassa Lehtolan Teuvo.

Varsinaista kulttuurihistoriaan perehtymistä sain käytännössä saamenkäsitöihin liittyvien opintojen yhteydessä koko opiskelun ajan ihan oman uteliaisuuteni ansiosta. Kun haluaa oppia, pitää kysyä ja kuunnella.

Tyylit

Moni villahuivista haaveileva haluaisi ostaa juuri omanlaisensa huivin. Voi olla, että löytyy punainen huivi, mutta pitäisikin olla vihreän pääraitavärin tilalla tummansininen. Jollekin taas pitäisi olla juuri takin sävyyn sopiva pohjaväri.

Yksittäisiä huiveja en ole vielä kutonut tilauksesta, lyhin tekemäni huiviloimi on ollut kahden huivin mittainen eli n. 2,5 m pitkä.

Perinteinen lapinhuivi on neliönmallinen, kooltaan 100-140 cm sivu + hapsut (joiden mitta vaihtelee huivin koon mukaan).

Kaulaliinoja ja pikkuhuiveja kudon vapaammin eri väreillä, materiaaleista ja viimeistelyin.

My red shawl and scenery to the lake Inari.

Oodi villalle

Villasta voisi pitää päivän kestävän mainospuheen! Villa paranee pidossa. Joillekin villa tuntuu alussa inhottavan pisteliäältä, mutta kun malttaa pitää muutaman kerran, iho tottuu villan pistelyyn ja villa vuorostaan hoitaa ihoa.

Villaa ei tarvitse olla aina pesemässä, tuuletus riittää (tai lumipesu), ja villa kestää vuosikymmeniä hyvällä pidolla.

Shetlantilaisen ystäväni kynästä:

  • Villatuotanto ylläpitää osaamista lampaan kasvatuksessa
  • Lammas tykkää keritsemisestä
  • Villa hylkii luontaisesti vettä oman rasvansa, lanoliinin, avulla
  • Villa ei juurikaan rypisty ja oikenee helposti
  • Villa sisustustekstiilinä toimii ilmanpuhdistajana
  • Villa hengittää
  • Villa lämmittää
  • Villaa ei voi korvata keinokuiduilla
  • Villa on paloa hidastava
  • Villa ei leimahda liekkeihin esim. tulilla istuttaessa
  • Villa on kierrätyskelpoinen.
Wool is warm.
Luonnonvillaa

Työvälineiden valinta

Onnenkantamoisena sain ensimmäisten hankkimieni kangaspuiden mukana polkusia, välittäjiä, niisivarsia ym. riittävästi. Puut ovat Toikan valmistamat varmaankin 30 vuoden takaa eli todella laadukkaat! Näillä kudon mieluimmin ohuempaa lointa, esim. 7-tiheyksistä

Toiset puut ovat perintöä avoanopilta ja omatekoiset. Niiden kanssa on ollut hieman työtä saada mattopuut muuntumaan nelivartisiksi huivipuiksi.

Kolmansissa kangaspuissa, pöytäpuissa, testaan lyhyemmillä, kapeilla loimilla värien yhteensointumista ja langan laadukkuutta.

Olen rakentanut itselleni luomapuut ja puolatelineitä loimenluontia varten.

Kudonnan valmistelussa tarvitaan myös vyyhdinpuut, puolauskone, kerimislaite ja kudonnassa sukkuloita.

Tekijänoikeuslain huomiointi

Tekijänoikeuslaki suojaa taidekäsityön https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L1P1

Villahuivien teossa ei ole kyse taidekäsityöstä, vaan perinteisen kudontataidon ja -mallien hyödyntämisestä. Myös muualla maailmassa kudotaan samanlaisia ruutuhuiveja ja tehtaat valmistavat ruutukankaita.

Mallisuojalla voidaan suojata oma malli, ei kuitenkaan yleisesti käytössä ollutta mallia tai sen muunnelmia. Olen saanut mallisuojan idealle, joka ei sitten edennyt mallikappaletta pidemmälle ajanpuutteen vuoksi.